Pentua etsimässä?
Australianlabradoodlekasvattajia on Suomessa nykyään jo runsaahko määrä ja sosiaalisessa mediassa vuonna 2025 ja alkuvuonna 2026 näkyneiden julkaisujen perusteella voisi sanoa, että pentua ei tarvitse odottaa enää samalla tavoin, kuin vielä muutama vuosi sitten. Kuitenkin sopivan kasvattajan valitseminen on aina priorisoitava ensisijaisena asiana, eikä pentua kannata ottaa lyhyellä varoitusajalla sieltä, mistä sen ensimmäisenä saa. Ainakaan ilman perusteellista ja erittäin huolellista taustatyötä.
Australianlabradoodleja on yhdistyksen varovaisen ja hyvin karkean arvion mukaan 4000-5000 yksilöä tässä maassa ja tämä kattaa koko koirapopulaatiosta alle 0,60 %. Se, miksi aivan tarkkaa määrää on vaikea sanoa, johtuu rotujärjestöjen WALA:n, ALAEU:n ja ALAA:n kielteisestä suhtautumisesta populaatiotietojen jakamiseen eivätkä kasvattajat itsekään tämänkaltaista tietoa kovin hanakasti jaa.
Jäsenkasvattajalistat löytyvät rotujärjestöjen sivuilta:
Emme voi suositella ostamaan pentua rotujärjestöjen ulkopuoliselta kasvattajalta, sillä silloin ostettava pentu ei kuulu rotuun, koska sitä ei ole rekisteröity rodun kantakirjarekisteriin. Rotuun kuulumaton yksilö on taustaltaan tuntematon ja on vaikea jäljittää, onko kyseessä australianlabradoodle vai kasvattajan itse tekemä risteytyskoira.
Monimutkainen sopimusviidakko
Suomessa ostajat ovat toisinaan jo tutustuneet Kennelliiton myynti- tai sijoitussopimuspohjiin ja yllättyvätkin, kun australianlabradoodlekasvattajilla ei useimmiten olekaan kyseisiin pohjiin tehtyjä sopimuksia. Suomen sopimusvapauden vuoksi Kennelliiton ulkopuolisten rotujen kasvattajat eivät ole velvoitettuja käyttämään tietyn yhdistyksen sopimuspohjia (l. Kennelliitto), mutta osa kyllä näitä pohjia käyttää.
Suomessa australianlabradoodlekasvattajilla ei ole rotujärjestöjen tarjoamaa sopimuspohjaa, vaan jokainen kasvattaja laatii oman pentumyynti- sekä sijoitussopimuksensa ja tästä johtuen eri kasvattajilla voi olla hyvinkin erilaisia sopimustekstejä. Jokainen kasvattaja vastaa itse sopimustensa lainmukaisuudesta, mukaan lukien Kuluttajansuojalaki. Y-tunnuksen puuttuminen ei Suomessa automaattisesti vapauta kasvattajaa myyjän vastuusta ja Kuluttajariitalautakunnan päätöksiin voikin olla hyvä tutustua kaiken varalta.
Rotujärjestöt voivat kuitenkin vaatia jäsenkasvattajiltaan sellaisia asioita myyntisopimukseen, kuin kahden vuoden terveystakuu sekä vielä 1.1.2026 asti leikkautusehto*. Missään olosuhteissa eivät rotujärjestöjen määräykset ohita Suomen lainsäädäntöä ja jokainen riitatilanne punnitaan joko Kuluttajariitalautakunnassa (ei lainvoimainen myyjää sitova päätös) tai Käräjäoikeudessa (myyjää sitova valituskelpoinen tuomio). Australianlabradoodlekerhon tiedossa ei ole kuluttajan hyväksi tehtyjä sopimusehtoja koskevia päätöksiä kummastakaan instanssista, mutta tämä ei tarkoita etteikö tapauksia olisi ollut lainkaan.
*WALA muutti jäsenkasvattajien sääntöjään siten, että leikkautusehdon rinnalle tuli 1.1.2026 alkaen myös jalostuskieltorekisteröinti. ALAEU teki vastaavan muutoksen jo vuonna 2019.
Vaihtelua sopimusehdoissa
Tässä tiedossamme olevia asioita lähivuosilta, joita kasvattajat ovat sopimuksissaan käyttäneet:
pennun hinta n. 3000-4500 euroa
leikkautusikäehto alle 12 kk aina 24 kk asti tai ei leikkautusehtoa vaan jalostuskieltorekisteröinti
sijoitusnartun pentuemäärä 1-3 pentuetta
sijoituskoirasta ei panttimaksua tai panttimaksu puolet hinnasta tai panttimaksu täysi pennun hinta
varausmaksu jo ennen kasvattajan tapaamista tai varausmaksu ennen kuin tietää mistä jalostusparista pentu tulossa tai käsiraha vasta kun pentue on syntynyt ja molemmin puolin on tutustuttu kunnolla
jalostuskoiran jälkeläisten leikkautusvaatimus kolmannen osapuolen vaatimana
sopimus hyvissä ajoin nähtävillä ennen sitoutumista tai ei nähtävillä ennen sitoutumista
jalostusoikeudellisen pennun hinta n. 7000-12000 euroa tai muu sovittu kompensaatio, esimerkiksi yksi pentu kyseisen yksilön tulevasta pentueesta normaalin lemmikkipentuhinnan lisäksi
Australianlabradoodlekerho ei totea, että nämä sopimuskohdat tai -ehdot olisivat Suomen lainsäädännössä varmuudella kohtuullisia tai kohtuuttomia. Ainoastaan Korkeimman oikeuden ennakkotapauspäätökset voivat antaa yleistettävää tietoa siitä tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston antama kilpailun valvonnan lausunto. Haluamme korostaa, että jokaisen pennunostajan on tehtävä huolellinen selvitystyö sekä mietittävä omat arvonsa sekä ne asiat, joihin on valmis sitoutumaan.

Hinta määräytyy markkinaehtoisesti
Australianlabradoodlen hinta puhuttaa paljon ja syytä hinnoittelulle kysytään rodun ihmisiltä usein, "miksi ne ovat niin kalliita?".
Lyhyt ja yksinkertainen vastaus on, koska ostajat ovat maksaneet sen mitä pyydetään. Kysyntä - tarjonta.
Yritysten välisen kilpailun ja hinnoittelun on sekä Suomen että Euroopan Union kilpailulainsäädännön mukaisesti oltava markkinaehtoista. Tämä tarkoittaa sitä, että minkäänlainen hinnoitteluun liittyvä yhteinen ohjaus tai sopiminen on yksiselitteisesti kielletty, eikä sitä saa tehdä myöskään toimialayhdistysten toimesta tai alaisuudessa.
Yksikään koirankasvatukseen liittyvä toimialayhdistys ei saa puuttua kasvattajien hinnoitteluun, asettaa suositushintoja tai vaatia hintakattoa. Lainsäädäntö koskee myös sopimusehtoja sekä kilpailunrajoittamista.
Myös Australianlabradoodlekerho ry voidaan rotuyhdistyksenä lukea toimialayhdistykseksi, vaikka yhdistys ei kokoa yhteen tai valvo kasvattajien etuja. Tämän vuoksi Australianlabradoodlekerho ry muistuttaa painokkaasti, että yhdistys ei voi laillisesti ottaa kantaa kasvattajien hinnoitteluun tai millään muotoa pyrkiä ohjaamaan sitä.
Kasvattajat hinnoittelevat myymänsä pennut perustuen kasvatuskuluihin, verotustasoon sekä siihen, kasvattaako tappiolla, nollatuloksella vai tavoitteleeko katetta. Valtaosa australianlabradoodlekasvattajista kasvattaa arvonlisäverovelvollisena, jolloin pennun hinnasta 25,5 % on veroa, joka tilitetään valtiolle. Tällöin esimerkiksi 4000 euron pennun hinnasta osuus, joka kasvattajalle ennen tuloveroja jää, on 3187,25 euroa. Tästä summasta vähennetään ensin vain verottajan sallimat kulut, jonka jälkeen kasvattaja maksaa tuloveron. Tulovero maksetaan aina suuremmasta summasta, mitä kasvattajalle on todellisuudessa jäänyt kulujen jälkeen käteen, sillä nykyisen verotustulkinnan mukaisesti vähennyskelpoisia kuluja on vähemmän kuin normaalissa yritystoiminnassa muilla toimialoilla tai tuotantoeläinalalla.
KKV ohjeistuksesta suora lainaus:
"Älä tee seuraavia asioita:
Älä ylläpidä sääntöjä, jotka estävät jäsenistöä tekemästä kaupalliset päätöksensä itsenäisesti omista lähtökohdistaan.
Älä suosittele jäsenistölle myyntihintoja tai tuotantomääriä taikka hinnankorotuksia tai niiden ajoitusta.
Älä salli järjestön toimia alustana kilpailijoiden väliselle kielletylle yhteistyölle esimerkiksi hinnoista, asiakkaista taikka tuotantomääristä.
Älä salli jäsenten keskustella kilpailullisesti arkaluontoisista tiedoista ja vaihtamasta niistä tietoja keskenään.
Älä avusta kielletyssä tietojenvaihdossa äläkä salli muutakaan kiellettyä toimintaa sen enempää järjestön virallisissa kuin epävirallisissakaan tilaisuuksissa.
Alustalla ei ole merkitystä. Kyse voi yhtä hyvin olla järjestön tapaamisesta, toimialan sisäisistä WhatsApp – tai muista keskusteluryhmistä, järjestön intra- tai ekstranetistä, puhelinkokouksesta tai muusta vastaavasta alustasta.
Älä jalosta tai välitä jäsenistöltä mahdollisesti keräämiäsi kilpailun kannalta arkaluontoista tietoa siten, että tietoa on mahdollista käyttää kilpailukäyttäytymisen yhdenmukaistamiseen.
Älä luo sääntöjä tai käytäntöjä, jotka rajoittavat jäsenten mahdollisuuksia kilpailla toisten jäsenten kanssa esimerkiksi mainostamalla halvempia hintoja tai houkuttelemalla toisten asiakkaita.
Älä julkaise epämääräisiä perustelemattomia väitteitä, kuten ”Halvempi hinta tarkoittaa huonompaa laatua”.
Älä estä jäseniä käyttämästä halutessaan muita kuin järjestössä luotuja sopimusehtoja."
Australianlabradoodlekerho ry keskusteli maaliskuussa 2026 KKV virkailijan kanssa. Kilpailuasioita hoitavat virkailijat eivät anna neuvontaa, mutta yhdistykselle vahvistettiin, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston on nykyisten resurssien puitteissa seulottava tarkastettavat toimialat tarkasti ja virasto painottaa valvontaa ja tarkastustoimintaa kansantaloudellisesti merkityksellisten toimialojen suuntaan.